Ylhäällä avotunturissa ahkeruus palkitaan. Kuva: Thomas

24.3.2021
Päivä 5 (26)
Legit: 8
Matka: 16,5km, vertikaalia +300m / -340m
Sää: Vaihteleva päivä, koivikkoa, +2C

Sää vaihtuu nopeasti tunturissa, suuntaan tai toiseen. Aamulla leiriltä lähtiessään oli ennusteessa +2 ja  vesisadetta ja kovia tuulia iltapäiväksi. Reittivalinoille oli tarjolla avotunturit nousuineen tai tiheää koivikkoja pehmeällä lumella. Toki myös tuntureista toiseen siirtyessä oli tiedossa niitä koivikoita. Liikkeelle lähtiessä hanki kantoi suht hyvin ja päästiin nousemaan ensimmäiseen tunturiin kahlaamatta liikaa. Puolenpäivän jälkeen lumi alkoikin jo pehmenemään ja tarttumaan suksiin. Ja meillä oli puoli kilometriä tiheää koivikkoa ja nousua edessä. Tämän kun piti olla vähän helpompi pätkä…

Nooh, askel kerrallaan tästäkin ylämäestä päästiin läpi, vaikka jouduttiinkin ensin avaamaan ilman ahkiota. Ahkeruus palkittiin kun päästiin ylös avotuntureille: oli sinistä taivasta ja aurinkoa. Saatiin nauttia mahtavista maisemista ja jo matala aurinko teki hienoja varjoja sastrugeista ja poistumassa olevat sadepilvet lisäsivät vähän dramatiikkaa. Sitten piti päästä alas taas.

Lumi oli nyt niin pehmeää, että ei millään meinannut koivikossa kantaa ja tarttui se hyvin suksenpohjiinkin. Kaikki taisivat päivän aikana käydä naama edellä lumihangessa ja onnistuivat tuottamaan erinäisiä ääniefektejä joko kaatuessaan tai yrittäessään päästä takaisin suksille. Kuinka monta kertaa ahkiot oli nurin, oli turha edes yrittää laskea, varsinkin yksi Paris-pulkka, joka ei halunnut seurata muiden urissa, mutta hyvillä hermoilla vetäjä tai sopiva avustaja vaan kerta toisensa jälkeen sitä korjasi oikeinpäin ja matka jatkui. Leiripaikan lähellä löytyi taas puro, josta hyvällä tiimityöllä onnistuttiin saamaan tuoretta vettä ilman, että kukaan kävi uimassa. Jälleen hyvä päivä.

– Thomas

Tiimityötä siellä jossain. Kuva: Thomas

25.3.2021
Päivä 6 (27)
Legit: 7
Matka 14,4 km
Sää: plussakeli, tuulta ja loskaa aamusta, illaksi aurinkoa

Tiimityö

Tänään hiihtopäivä starttasi harmaana ja sateisena. Luvatusta pakkasesta ei ollut tietoakaan vaan märkää oli sekä hanki alla että räntäsade ympärillä.  Edessä oli koko päiväksi upottavaa umpihankea. Ou jeah. Tällaisina päivinä testataan hiihtäjien asennetta ja tiimitaitoja. Meillä ei ollut siis mitään hätää.

Tähän tiimiin on ollut ilo ja kunnia kuulua.  Ahkiota on yhdessä käännetty pystyyn, nostettu uralle, punnerrettu yhdessä mäkeen ja peruutettu umpikujista. Uraa on aurattu, tampattu, loivennettu ja levennetty. Suksenpohjia on raaputettu jäästä, kuivattu ja kiillotettu. Hankeen kaatuessa on aina pystyyn nostava sauva tai käsipari ilmestynyt viereen. Apua on saanut jo ennenkuin sitä on ehtinyt pyytää ja toisista on aidosti välitetty. Hymy ei ole hyytynyt kellään, vaikka asennetta hetkittäin on koeteltukin. Iloinen mieli kantaa ja tarttuu.

Tämähän se tästä porukassa hiihtämisestä tekee parasta. Hyvä ja rento FLOW. Päivistä selvitään helposti, vaikka ne olisi joskus rankempiakin. Silloinkin kun on itsellä huonompi hetki, tiimi kantaa ja eteenpäin mennään. Näin siis meidänkin matka etenee hyvää vauhtia suunnitellusti kohti Giellajohkaa. Hyvä me!

– Annukka ja Anna

4 kommenttia

  1. Hurraa! Hyvin te vedätte. Pitäkäähän hymy korvissa ja nauttikaa keväthangista. Täällä etelässä eletään jo syvässä sohjossa.

  2. Jes, tuollaisista reissuista ne parhaat muistotkin tulee! Ei ainakaan pääse moittimaan yksitoikkoiseksi reittiä 🙂

  3. Voi, me niin tiedetään mitä taistelua tuo koivupöpelikkö on ahkioiden kanssa. Tsemppiä hurjasti, tosi hienosti te vedätte! -Anu ja Make

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

seventeen + 9 =