19.5.2022 / Päivä 26 34,4 km (yht. 521,5 km) 9 legiä (a 50min) korkeus: 1280 m sää: aamu -10C, 6-7m/s luoteistuulta, puolipilvinen; päivä nollassa, heikko pohjoistuuli, aurinkoista ja kuuma; ilta -3C, voimistuva pohjoistuuli, puolipilvistä sijainti: N 65,881632° W 039,248893° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Reuna lähestyy Jos toissa yönä pikkulintuparvi piti rivitanssiharjoituksia telttojemme katoilla, niin viime yönä tuuli paukutti telttakankaita häiriten unia. Aamulla sai tahdon voimalla kömpiä makarista ulos. Nautin yleensä nukkumisesta tällaisissa reissuissa. Jos kaupungissa nukun yleensä neljä ja puoli tuntia yössä, niin täällä yhdeksän tuntia menee heittämällä. Tuuli laantui mukavasti aamuksi ja pääsimme suksimaan rapsakalle hangelle auringon paisteeseen. Alamäet ovat jyrkentyneet, pidentyneet ja tihentyneet. Useita yli neljän kilometrin legejä tuli hiihdettyä tänään. Ja on hiihdetty taas kerraston paidoissa. Mutta toisin kuin eilen, tänään kaikilla miehillä pysyivät kuorihousut jalassa. Reunavuoria olemme kyttäilleet jo useamman päivän ajan. Taas tänään joku toiveikas muka näki niitä. Ehkäpä oikeasti näkikin... Olemme taittaneet matkaa jo 521,5 kilometriä ja huomenna todennäköisesti siirrymme hiihtämään jäätiköltä maalle! Nyt jännitämme onko siellä riittävästi lunta hiihdettäväksi vai pääsemmekö kantamaan ahkioita. Rannikon lähestymisen myötä lähestymme myös jääkarhujen elinaluetta. Tämänpä vuoksi Keijo koeampui Escortin leiriydyttyämme. Hyvin ase pelitti. Onneksi metsästyksen takia Grönlannin jääkarhut ovat arempia kuin esimerkiksi Huippuvuorten. Mutta nälkäinen jääkarhu on aina nälkäinen jääkarhu. Nälkäisiä nämä miehetkin ovat. Nyt kun Isortoqin kylä kauppa on enää muutaman hiihtopäivän päässä, niin Jaakko saa yhtenään vastailla kysymyksiin sen varustelutasosta. Kauppatavara pääsääntöisesti toimitetaan sinne laivarahtina. Eli edellinen täydennys kauppaan on tullut varmaan viime syyskuussa. Toivottavasti pakastealtaasta löytyy silti jokunen pizza! Vaivatilanne on hyvin hallinnassa: kipeytynyt polvi rauhoittunut, käsien puutumisista ei enää valitusta, väliaikaisella paikka-aineella korjattu hammas ok, muutamat pienet hiertymät rakkolaastarein peitetty, huulet vielä osalla rohtuneet, mutta pahin kirvely, kipu ja turvotus poissa. Joitakin uusia auringonpolttamia on tullut, kun pipoitta ja takeitta ollaan hiihdelty. Kasvojen pikku paleltumat paranemassa ajan kanssa. Retkikunnalla kaikki siis hyvin! - Merike Kuvassa: Keijo koeponnistamassa Escortia. Keijo sai ampua, kun on vetänyt torrakon tänne asti. Luminen neliönalle kaatui komeasti! (Kuva: Korpi-Jaakko)
Onnittelut 500 km rajapyykistä.
Kiitoksia mielenkiintoisesta blogikirjoituksestasi. Hienosti on teillä reissu edennyt ja kyllä ne reunavuoretkin sieltä ilmestyvät.
Tsemppiä pikkuveli! Tsemppiä tutkimusmatkalaiset!
Jokos Merikellä ajatukset pyörivät seuraavissa seikkailuissa? Nythän niitä on ollut aikaa miettiä. Tsemppiä tälle reisulle loppuun saakka.
On varmaan kivan haikeaa, kun perille pääsy jo häämöttää. Mahtaa se vihreä luonto näyttää ja tuoksua todella vihreältä tuon valkeuden jälkeen ja pääsette tänne, kun lintukonsertit on parhaimmillaan. Kiva seurailla teitä, tsemppiä loppumatkaan!