18.5.2022 / Päivä 25
28,0 km (yht. 487,1 km)
9 legiä (a 50min)
korkeus: 1540 m
sää: aamu -5C, luoteistuuli 5-6m/s, lumituisku, pilvistä; päivä -3C, pohjoistuuli 3-4m/s, puolipilvistä; ilta -3C, heikko pohjoistuuli, aurinkoista
sijainti: N 65,976762° W 039,966474°
seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit

Loistopäivä

Loistopäivä takana. Toinen aurinkoinen päivä peräkkäin parin päivän white outin jälkeen tekee matkan teosta ja ennen kaikkea täällä olemisesta mukavaa. Silmä lepää horisontissa pilvien tanssia katsellessa ja mieli on rauhaisa. Ympärillä on taas nähtävissä upea arktinen luonto. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tavattoman kaunis.

Hiihtopäivän onnistuminen kilometrien valossa koostuu eri tekijöistä, kuten lämpötilasta, tuulesta, jään pinnasta, näkyvyydestä, kaltevuuksista jne. Kaikki nämä vaikuttavat matkan etenemiseen omalla tavallaan. Eilen kahlasimme koko päivän leudossa kelissä pehmeässä umpihangessa lumen tarttuessa suksen pohjaan, joka luonnollisesti näkyi kilometreissä menon ollessa melko raskasta. Viime yönä alkoi kuitenkin hieman pakastamaan ja tuulikin oli melko kova, mikä enteili hyvää hiihtopäivää ja upottavan hangen kovettumista.

Lähdimme aamulla liikkeelle navakassa luoteistuulessa, joka sopii meille oikein hyvin. Tuo takaviistosta puhaltava viima pitää viileänä ja samalla työntää hiihtäjiä eteenpäin. Hangen pintakin oli kovettunut, mutta antoi edelleen periksi kovan kuoren murtuessa suksen alla. Ensimmäisenä hiihtäessä homma meni ihan urheiluksi asti, mutta jonon perällä ja keskiosissa meno oli jopa leppoisaa kun latu oli avattu. Päivän aikana nähtiin useampiakin yli 3km legejä ja taisi siinä jotain pientä kisaakin olla jollakin telttaparilla. Panoksena illan tiskit ja mittarina pisimmälle kantav a legi omalla vetovuorolla. Kaikin puolin onnistunut päivä ja vaikka teimmekin uuden kilometriennätyksen, luonnehtisin päivää rennoksi.

Nyt meillä on maaliin matkaa reilu 80km. Jäätikön profiili on muuttunut myös sellaiseksi, että alamäet ovat jo tunnistettavia ja kumpuilevaa horisonttia näkyy ympärillä. Elämme muutenkin jännittävää aikaa, sillä pian idän reunavuoriston pitäisi ilmaantua horisonttiin. Useamman viikon olemme nähneet vain valkoista viivaa, joten tuon vuoriston näkeminen kutkuttaa jo kovasti. Ehkä huomenna.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

- Juho

Kuvassa: Upeaa arktista luontoa kaikessa yksinkertaisuudessaan. (Kuva: Korpi-Jaakko)

2 kommenttia

  1. Huikean hieno maisema.
    Katselin kartasta reunavuorien korkeuskäyrien sumaa. Jännä juttu Juho, että minua niiden katseleminen, ja ajatus itsestäni ’vetämässä’ ahkiota ei kutkuta yhtään. Ahkiohan se vetäisi minua. Sen vuoksi juuri te olette siellä enkä minä. Osaatte laittaa tarpeen tullen topin ahkiolle. Harjoitus on tehnyt teistä mestareita huomioimaan itsenne ja toisten kulkua. Levollisin mielin seuraan matkaanne. Nautin näistä lähes tasaisista taipaleistanne niin kauan kuin voin, ja toivon teille pientä pakkasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *