15.5.2024 / Päivä 25
0 km (yht. 490,0 km)
0 legiä (a 50min)
korkeus: 1500 m
sää: aamu -10C, 17m/s pohjoisesta, aurinkoista, maatuisku; päivä -9C, 15m/s pohjoisesta, pilvistä, maatuisku; ilta -11C, 17m/s pohjoisesta, puolipilvinen, maatuisku sijainti: N 65,924333° W 040,078359°
seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit
Pim pom!
Hyvät matkustajat, olemme nyt aloittaneet laskeutumisvalmistelut. Pyydämme teitä nostamaan istuimen selkänojan ylös, avaamaan ikkunaluukut, sijoittamaan ylimääräiset käsimatkatavarat matkatavarahyllylle, sekä kiinnittämään istuinvyön. WC:n käyttö on kielletty laskeutumisen aikana.
Tämä laskeutuminen alkoi kovalla turbulenssilla, kun kova tuuli pakotti meidät pitämään säätä teltoissa tämän päivän. Laskeutumisen aikatauluun tämä ei tuo muutoksia, vaan tarpeen vaatiessa lisätään tehoa moottoreihin. Kauppaan on ehdittävä.
Kiitorata, eli Isortoqin uinuva metsästäjä-kalastajakylä, alkaa olla jo iskuetäisyydellä. Vielä on kuitenkin hetki lentoaikaa ja paljon tapahtumia jäljellä ennenkuin laskutelineet avataan. Reunavuorten ja Atlantinkin pitäisi alkaa kohta näkyä, tosin raumalaisena olen haistanut meren jo DYE 2:lta saakka. Voi se tosin olla tämä kerrastonikin.
Todellista kiirettä kylille meillä ei ole kauppaa lukuunottamatta, ja kun kopterikyytikin lähtee vasta tiistaina, ei meillä ole syytä hätäilyyn. Ehdimme kyllä tutkimaan 30:n asukkaan Isortoqin perusteellisesti läpi.
Turbulenssin pakottaman lepopäivän vuoksi ykkösluokassa oli kanttiinin parasta tarjolla. Omaan Grönlanti-light- menuun kuului kaksi lämmintä ruokaa, levy suklaata, pussi karkkia ja kasa lettuja.
Varustauduin reissuun kevyin herkuin ja sokerinhimon tyydyttämiseksi minulla on, tai siis oli, kuusi isoa pussia keksejä, kaksikymmentä pussia karkkia ja kolmekymmentä levyä suklaata. Silti leukalinja näyttää kuin viivaimella vedetyltä. Suosittelen retkikuntahiihtoa ja Grönlanti-diettiä kaikille rantakuntoa tavoitteleville herkkusuille! Hammaspeikko tosin tanssii kuin olisi saanut seitsemän oikein lotossa, vaikka olen sitä harjalla pahoinpidellyt minkä kerkeän.
Tästä päivästä ei oikein kummempaa raportoitavaa ole, pitäkäähän tiukasti penkeistänne kiinni, kun ohjaamme koneen tapahtumarikkaaseen loppuliukuun. Terveisiä kaikille tutuille täältä koneen ohjaamosta, tämä saattoi olla reissun viimeinen blogivuoroni!
-Eetu
Jaksamista vielä loppurutistukseen, maali häämöttää jo näkyvissä! Kohta pääsette pakastepizzan lisäksi nauttimaan hyvin kesäisestä tunnelmasta: karvattomat koiratkin jo ruskettuvat ja nauttivat vapaaehtoisesti ulkoilusta. 🙂
T. E
Oijoijoi, alkaa viimeiset hiihtokilsat olla käsillä, tsemppiä vikoille päiville 🙌 Nojatuolimatkalaiset oottaa teitä jo kovasti kotiin! ❣️ PS karkkiin liittyville teksteille pitäis antaa kyllä suoran käden sisältövaroitus. ⚠️ Miten työläppärin näppäimistökin alkoi yhtäkkiä näyttämään ihan lakuilta 🙊🆘️➰️