29.3.2021
Päivä 3 (31)
Legit: 7,5
Matka: 26 km
Sää: +2C
Aamurutiinit alkavat löytymään ja kiire ei ole mihinkään kun herää kaksi tuntia ennen lähtöä. Noin klo 0900 jälkeen ollaan taas koko porukalla liikkeellä nollakelissä. Kilsat taittuu aamulla hurjaa tahtia ja päivän kolmas legi päättyy Njavgoaivin pihaan aavistuksen etuajassa. Muutaman kerran iltapäivällä aurinkokin näkyy pilvien raosta ja sitä on hyvä ihailla. Aikaakin oli, sillä 28 kilometrin veyo tuli kevyesti lipsutellen ihan itsekseen seitsemässä legissä. Hupskeikka ja ollaankin jo Kuivin tuvan edustalla telttailemassa.
Ruokakin maistuu ja kisa päivän päheimmästä annoksesta käy kuumana illan kuuntelun lomassa. Poroillallinen häviää kyllä 100-0 mutakakkujälkkärille, jota nautittiin naapuriteltassa.
30.3.2021
Päivi 4 (32)
Kevon retki: 28,6km, 7 legin päivä
Kuivin huiputus: 13km
Ilta-Kuivin huiputus: 10km
Sää: lämpö aamulla 0 päivä +2 iltaa – 1
Illalla oli jätetty aamun hiihtosuunnitelmat kelin ja päivän fiiliksen mukaan päätettäväksi. Aamupalaa syödessä ja päivän vesiä lämmitettäessä oli sitten päätösten hetki. Toiveet jakautuivat kahtia ja päätimme näin ollen jakautua kahteen osastoon, koska turvallisuusvälineemme ja kokemuksemme sen mahdollistivat. Toinen ryhmistä lähti kurkistamaan Kevon kanjoniin ja toisella ryhmällä lähdimme kipuamaan kohti Kuivin huippua (641m).
Sääikkunan toivottiin avautuvan päivän mittaan. Näin onnekkaita ei kuitenkaan tänään oltu. Ensimmäisen sadan nousumetrin jälkeen viimeinenkin näkyvyys katosi, jonka jälkeen loppupäivä menikin huiputtavalla ryhmällä täydellisessä whiteoutissa. Huipulle, kun oli päätetty nousta, sinne mentiin. Gepsillä tarkistettiin, että huipulla ollaan. Jihaaaa!! Ihan Norjaan saakka ei tänään näkynyt, mutta toisemme nähtiin. Huippujuomat ja pakolliset huippukuvat otettiin. Kompassit suuntaan ja alaspäin. Puuteripintaa ja loivia laskulinjoja kurvailtiin Saulin hyvällä opastuksella. Helppoa ja mukavaa, kunnes päästiin alas laaksoon jokivarteen, jossa lumi alkoi tarttua suksen pohjiin. Aaaargh. Hiki taas virtasi ja amen. Telttakylämme ja Kuivin tupa onneksi tuli parissa tunnissa vastaan. Myöhäinen lounas maistui.
Samaan aikaan toinen ryhmä hiihti pitkän taipaleen kohti Kevon kanjonia. Kohtalaisen haastavan maaston jälkeen kanjoni oli vihdoin auennut heidän silmiensä eteen henkeäsalpaavan upeana. Näkyvyyttä oli onneksi riittänyt ja upeita kuvia saimme nähdäksemme. Paluumatkalla oli hiihtäjät virkistäytyneet raikkaalla puronvedellä ja Thomaksen bageleilla, joiden ansiosta reipasta jääkärivauhtia oli riittänyt pojilla Kuivin majalle saakka.
Kevon kierros ei vielä vienyt kaikkia mehuja sitkeimmistä. Huipputarinoidemme siivittämänä ja vihdoin pilkistävän auringon sokaisemina muutama hurja lähti alkuillasta vielä ylös kohti Kuivia. Haaveilivat kuvattavista upeista väreistä ja auringonlaskusta, hyvistä laskulinjoista ja hymyilevistä maisemista. Lopputulos onnistumisesta jääköön tältä iltaa arvoitukseksi.
– Annukka & Anna
1 ajatus aiheesta “Kuivi ja kanjoni”
Teidän porukalla vaikuttaa tarmoa riittävän 💪😄 Ja ilmeisesti Annankin porkkanapussissa riittää vielä syötävää, kun tuohon tapaan jaksaa ”riehua” 😉 Toivottavasti tämän päivän reissusta ei tule teille päivän hengen mukaan kiirastorstai, vaan pääsette leppeissä tuulissa ja kantavissa hangissa jatkamaan matkaa 😍 Tsemppiä ja hyvää fiilistä koko porukalle!