Kämppä ei kelvannut

31.3.2021
Päivä 5 (33)
Legit: 6
Matka: 18 km
Sää: 0 astetta, tuulinen päivä

Kämppä ei kelvannut

Vaelluspäivä numero 5 (kai, kuka näitä enää tässä vaiheessa muistaa?) starttasi tuulisissa tunnelmissa. Yön aikana tuuli yltyi ja vaihtoi suuntaa suhteessa meidän telttoihin. Tuuli herätteli vaeltajia vuorotellen, tosin kiitos korvatulppien muutama onnekas nukkui autuaan tietämättömänä tuulen paukkeesta. Kuulemma lähellä oli, että Thomas olisi meidät herättänyt kääntämään telttoja, mutta siltä onneksi vältyttiin.

Tuulisissa tunnelmissa saatiin kuitenkin teltat pakattua yhteispelillä turvallisesti ja päästiin aloittamaan päivän matka Kuivilta kohti Madjohkan tupaa. Ollaan paljon saatu kuulla tuvasta tällä reissulla ja se onkin vain talvivaeltajien saavutettavissa. Kevon luonnonpuiston sääntöjen mukaan kesällä ei saa poiketa merkityltä reitiltä ja sitä Madjohkalle tuvalle ei mene.

Onneksemme tuuli oli meille suotuisa ja ei haitannut matkan tekoa. Madjohkan tupa saavutettiin kolmen peruslegin ja yhden vähän pidemmän jälkeen. Ennen tupaa laskeuduttiin Madjohkan varteen ja saatiin samalla uutta oppia lumilipoista. Käytännön esimerkkejä kun ympäristöstä löytyi useampi. Tuvalla lounastettiin ja käytiin keskustelua päivän jatkamisesta. Osa olisi halunnut nauttia tuvan läheisyydestä, mutta enemmistön päätöksellä päätettiin jatkaa matkaa vielä muutaman legin verran. Sääkin hieman parani ja matka taittui melko joutuisasti, vaikka suurimmalla osalla lumi tarttui suksien pohjiin. Sopiva telttapaikka löytyi yhden harjanteen jälkeen. Telttapaikkoja tampatessa saatiin kuulla mietteitä tietoisuudesta. Telttojen pystytyksen jälkeen kaikki vetäytyivät omiin puuhiinsa: sulattelemaan vesiä, keittelemään ruokia ja tärkeimpänä tietysti rakentamaan vessaa (osa absidiin ja osa ulos).

Hyvä hiihtopäivä siis vaikka sää ei ollut parhaimmillaan!

– Karoliina

1.4.2021
Päivä 6 (34)
Legit: 4,5
Matka:  12,3 km + 3,5 km maisemaretki
Sää: aamu 0 C ja pilvistä, ilta aurinkoista

Ankarat Avotunturit meidät Thomaksen johdolla Lapin erämaahan laittaa, tietäähän sen kun jokaiselle meistä suksiminen Lapissa maittaa. Matkassa meitä on Karoliina, Sauli ja Kossu. Täällä erämaassa meitä ei jahtaa edes sossu. Seurueeseen kuuluu myös Make ja Mika, aijai kyllä reissussa maistuisi paistettu metsäsika. Edelliseltä viikon etapilta jäi vielä mukaan Annukka ja Anna, haaa eihän meistä kukaan mukanaan pontikkaa, minttuviinaa, whiskyä kanna. Oho nyt lipsahti salaisuus soma, toivottavasti meitä pahiksia ei toru Thomas.

Kahdeksan jääkäriä meitä täällä, pettävällä Lapin lumipeitteen päällä. Meiltä väliin Kuivin mökillä monotanssit jäi, onneksi kuitenkaan pakkasella teltassa hiuspohjaa ei syö täi. Suksikin koivikossa huonosti luisti, mutta onneksi meidät pelasti Kossun terävä muisti. Karoliina ja Sauli iltaisin blokia skriivas, vaikka keli välillä menikin viimaks. Oli mukana kamera iso Saulin, tähtäimeen ei osunut kuitenkaan ruustinnan kaulin. Kämppiksenä teltassa mulla on Markku, jolla mukana on taikasalkku. Siitä teille mä en kerro lisää, täytyyhän joku salaisuus pitää.

Tän runon mä teille eilen illalla rustasin, samalla kun teltan alustaa putsasin. Kun mä teist kaikista niin tykkään, pistän monon eteen ja ahkiota lykkään. Thomas se on eräopas oiva, Utsjoella se on retken päätteeksi rock roll soiva!!

– Mika