Kohti valkoista

28.4.2018/ Päivä 4
15,25 km
8 legiä
korkeus: 1052m
sää: aamulla tuulista (alle 10 m/s), päivällä lumisadetta, iltapäivällä auringon pilkahdus ja taas tuulta (n. 10m/s, puuskissa ehkä n.15m/s), illalla aurinkoista ja tuuli sama
sijainti: N 67.07143 W 049.32862

Kohti valkoista

Aamulla lähdettiin aikamoisessa tuulessa ja lumipöllyssä liikkeelle klo 7.20. Ensimmäisen legin kärjessä lähti Minna ja Päivi toimi kartturina. Olimme hiihdelleet puolisen tuntia, kun tutkapari Minna&Päivi, löysi päivän ensimmäisen railon. Minna hiihti railon yli tietämättään ja Päivi teki lähempää tuttavuutta upoten suksi jalassa reittä myöten railon syleilyyn. Kotijoukot, ei henkilövahinkoja, kaikki hyvin täällä. Tämän osuman jälkeen Nina siirtyi kärkeen.

Koko aamupäivän ajan odotimme, milloin eilinen jäälabyrintti taas alkaa ja missä on ne ylä- ja alamäet. Mutta ei, niitä ei enää tullut. Olimme jättäneet tämän jännittävän ja kauniin osan matkaa taaksemme. Edessä oli siis valkoista, hiihdettävää lunta.

Päivän aikana saimme kokea Grönlannin vaihtelevan ilman. Aamuinen tuuli ja lumisade oli väistynyt ja taivas lähes kirkastui. Aurinko näyttäytyi ja kerkesimme miettimään kuinka kaunista täällä on! Ja siinä samassa hetkessä sää muuttui! Ihan käsittämättömän kova tuuli ilmestyi, ties mistä. Päivän loppulegit hiihdimme sivu/vastatuulessa, hitaasti. Kun saavuimme leiripaikalle, teltat pystytettiin myrskypystytyksellä (toim.huom. jotta kaikki muistaisi mitä sitten oikeassa myterissä tapahtuu).

Koska olemme ”railoyksikkö”, mitä ilmeisemmin telttamme alla lymyilee railo.
Tämän jännittävän päivän päätteeksi on syytä vaihtaa alushousut.

Railoyksikkö kuittaa ja kiittää lukijoita sekä lähettää jäätäviä suukkoja kotijoukoille.

Minna ja Päivi

Kuvassa: Minna ja Frida valmistautumassa tuuliseen legiin (kuva: Nina)