Talvikauden aktiviteetit ovat alkaneet rysäyksellä. Kauden ensimmäinen Johdatus arktiseen hiihtovaeltamiseen -kurssi pidettiin Syötteen kansallispuiston tykkylumimetsissä pikkupakkasessa. Ja vaikka kurssi toteutettiinkin muka pimeimpään kaamosaikaan, niin eipä juuri ulkona otsalamppua tarvinnut täysikuun valaistessa kulkureittiä ja leiriä. Hieno startti kaudelle innokkaiden ja mukavien kurssilaisten kanssa!
Pari viikkoa ensimmäisestä Johdatus-kurssista olimme jo hiihtelemässä kauden ensimmäistä hiihtovaellusta. Ankarien avotuntureiden ylipäätään ensimmäinen kaamosvaellus hiihdettiin Inarijärvellä vaihtelevassa kelissä ja säässä. Tällä kertaa kuu ei valaissut reittiä, joten otsalamput olivat erittäin hyödyllisiä ilta- ja aamutouhuissa. Hiihtoa kertyi päivittäin 6-7 legiä, eli käytännössä koko valoisan ajan. Sää vaihteli harmaasta pöperöstä kirkkaaseen ja karkkiväriseen taivaaseen ja horisonttiin. Upeaa!
Annetaan kuitenkin tässä kohtaa sana telttaparille Maaritille ja Fridalle…
Kaamosvaellus 2022
Inarijärven kaamosvaellus oli upea kokemus. Siitä löytyi paljon fyysistä rankkuutta, kovia pakkasia, pimeyttä, omien rajojen kokeilua, kipua, naurua, tähtitaivasta, revontulia, poroja ja valtavan paljon jylhää Lapin kauneutta.
Ivalossa sunnuntai iltana, kun kokoonnuttiin majapaikkaan tutustuen toisiimme ja tulevaan reittiin, aisti ilmassa paljon hyvää jännitystä ja odotusta tulevasta viikosta. Osa osallistujista oli kokeneita talvivaeltajia ja osa vasta aloitteli ensimmäistä kunnon hiihtovaellusviikkoa. Jokainen varmasti sai myös uusiakin oppeja tai ainakin kokemuksia. Tällä telttaparilla Fridalla kokeneena talvivaeltajana oli kaikki rutiinit hyvin hallussa ja Maarit ammensi itselleen huikean oppimäärän tietoa koko vaelluksen ajalta.
Ensimmäisenä hiihtoaamuna oli aikainen herätys ja siirryttiin kohti Veskoniemeä, jossa ahkioiden pakkaus ja reitin aloitus ensin helpohkosti moottorikelkkauraa pitkin. Otsavalojen saattelemana saavuttiin vihdoin ensimmäiseen leiripaikkaan. Teltat pystytettiin lumituiskussa ja leirielämä alkoi lumen sulatuksella. Viikon aikana pakkaslukemat kipusivat välillä -15 asteesta -26 asteeseen. Toisinaan vesi oli noussut jään päälle ja useaan otteeseen pysähdyttiin putsaamaan jäätyneet suksenpohjat ja sauvat. Umpihangessa taas vetovastuussa olevalla parilla oli kova työ avata latua perässä tulijoille ja matkanteko oli raskasta. Sitten, kun lunta oli vähempi, niin hiihtokin sujuvampaa, eikä niin raskasta ja sai ihailla maisemia tai vaan vaipua meditatiiviseen tilaan oman pään sisälle.
Viimeinen yö vietettiin vuokratuvalla ja siellä pystyttiin lämmittämään myös sauna. Naiset ainakin nautti saunasta istuen vierekkäin lauteilla, parhaat jopa toista tuntia. Jaakko oli leiponut toscapiirakan ja se hupeni nopeasti illan aikana. Viimeisessä illassa oli varmasti odotusta kotiin pääsystä, mutta myös haikeutta siitä, että viikko meni nopeasti. Upea lopetus vaellukselle oli myös viimeisen aamun aikainen hiihto sanoinkuvaamattoman kauniin tähtitaivaan alla. Tästä jää upeat muistot elämään.
Haaveena hiihtovaellus kaamoksessa? Johdatus arktiseen hiihtovaeltamiseen -kurssi avaa polun hiihtovaelluksille niin kaamoksen kylmyyteen kuin Skandinavian suurtuntureille.
