Päivä 13
14.4.2015
Sijainti: N78,83273 E016,52547
Kuljettu matka: 20,5 km
Sää: +/-0°C, puolipilvistä, hetkittäin lumikuuroja

Heräsimme jääkarhuväijyisen mutta hyvin nukutun yön jälkeen Ausfjordenin rannan tuntumasta. Lämpömittari näytti nollaa. Leiripaikka oli todella hieno. Yöllä haulikon kanssa seisoskellessa oli kiva katsella vastarannan kullanhohtoista vuorijonoa. Nalleja ei harmi kyllä näkynyt, vaikka edellisen päivän kymmenet karhunjäljet antoivat vähän toivoa havainnoista. Aamulla pakattiin siis normaalisti leiri kasaan ja lähdettiin hiihtämään Ausfjordenia etelään.

Melko pian hiihtäessä vuonon päässä oleva jäätikön reuna tuli näkyviin. Jatkoimme sitä kohti. Näytti niin kuin se olisi ollut ihan vieressä, mutta taisi sinne vielä ainakin 10 kilometria olla. Vaikka kuinka hiihti niin jäätikkö ei juurikaan tuntunut tulevan lähemmäksi. Jatkoimme tasaista tahtia. Välillä tuli hienoja kokemuksia, kun ajatukset kaikkosivat, ja lopulta jopa pieniä torkahduksia hiihtäessä. Olisihan se hienoa jos oppisi nukkuessakin hiihtämään, niin voisi käyttää kaiken ajan hyödyksi. Onneksi kuitenkin joku aina tuli keskeyttämään ettei sentään törmännyt mihinkään, vaikka eipä täällä vuonon jäällä paljoa ole mihin törmätä, jos ei sitten jääkarhu… Kun jäätikkö lopulta tuntui olevan todellakin lähempänä, niin päässä alkoi soimaan vanhan Commodore 64 -pelin musiikki, jossa juostaan pyramia kohti ja väistellään atsteekkisoturien heittämiä keihäitä. Aivan samanlaistahan tämä on. Paitsi keihäitä ei tarvinut väistellä. Myöhemmin tajusin miten osuva tämä mielikuva onkaan, kun olemme kuitenkin hiihtämässä Pyramidenia kohti.

Saavuimme Mittag-Lefflerbreen nimisen jäätikön reunan viereen ja nautimme makoisat lounaat. Parin kilometrin pituinen jäätikön reuna sinersi massiivisena vieressä. Länsilaidassa näkyi sopiva reitti jota pääsisi hiihtämään jäätikön päälle. Lounaan jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa. Sopivan loivaa rinnettä oli hyvä hiihtää ylös jäätikön päälle. Siitä jatkoimme vielä jonkin matkaa. Leiri päätettiin pystyttää, kun päivä tuntui tulleen täyteen jo vähän reilun kuuden legin jälkeen.

Sen jälkeen osa porukasta lähti tutkimaan läheistä jääluolaa, joka osoittautui todella hienoksi paikaksi. Sitä pitää ehkä myöhemmin käydä vielä katsomassa. Nyt kuitenkin rentoa teltassa lojumista, pasta carbonara makoisalla savukinkulla höyryää jo tuossa vieressä. On tämä vain todella mukavaa hommaa. Vaimolle terveisiä!

– Jarkko

Nora 🙂 : Kiitos ihanista terkuista ja kannustuksista 🙂 Garo, Sanni R. , Hellu, Miimulainen, Katja F., kotiväki ♡ Täällä illan kohokohta on saada radiopuhelinsessareissa jakaa teidän kanssa retkikunnan kuulumisia. Hymiöitä ei vain voisi olla tarpeeksi 🙂 !!! kesakot poskilla jo!

1 kommentti

  1. Hyvin menee, hoitakaa homma kotiin – ja kyllähän te hoidatte. Täällä on Moto Guzzi jo kaivettu esille. Lähden muutaman päivän päästä taas pohjoiseen ja saan vielä kerran tänä keväänä laittaa sukset jalkaan Kebnekaisella. Jutellaan lisää, kun olemme kaikki taas koossa Suomessa.

    Vaiska

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *