4.4.2023 / Päivä 8
5 km (yht. 36km)
4 legiä (a 50 min)
korkeus: 500m
sää: aamu ja päivä -20C ja tuuli 12ms ja iltaa kohden 0ms. Illalla pakkasta -28C. sijainti: N 78,777875° E 016,726175°
seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit
Hei, me hiihdetään!
Pyramiden on jäänyt taakse tovi sitten, mutta eipä tämä ole ihan suunnitelmien mukaan silti edennyt. Sellaista se välillä on ja siksipä meilläkin on takataskussa useampia suunnitelmia ja tarvittaessa lennossa kehitellään lisää. Nyt siis kuitenkin suksilla ja telttaelämää viettämässä. Retkikunnalla kaikki siis hyvin. 🙂
Hiihdeltiin toissapäivänä Pyramidenistä merijäätä myöten semi-sinkissä ja leppoisassa kelissä kohti Ragnarbreeniä. Matkalla bongattiin pari hyljettä, poroa sekä useampia lintuja. Nallekarhuista ei näkynyt minkäänlaisia merkkejä. Päät kyllä pyörivät aktiivisesti ja mustaa kirsua sekä valkoisen eri sävyjä yritettiin löytää huonossa näkyvyydessä. Niin ja huristelihan yksi kelkkailijalaumakin ohi meistä.
Merijäältä noustiin ylös moreenisokkeloon ja taas päät pyörivät. Moreenisokkelossa kulkevan joen päällä oli muutama sentti lunta ja ympäristössä muutoin törötti kiveä kiven perään. Seurailimme jokea ja kelkkailijoiden jälkiä Ragnarin alapäähän, jossa lunta oli laikkuina. Ei tarvinnut onneksi kantamishommiin ryhtyä.
Ragnarin alareunaa lähestyessä tuuli selvästi yltyi. Ennen nousuun lähtöä hupun nyörejä kiristeltiin, buffeja laitettiin naamoille ja lisäkerroksia takin alle. Sittenpä vain 5km ja 400m ylös. Tai sitten ei… Kuljettiin n. 100metriä ylämäkeen, kun nenissä ja poskissa alkoi olla valkoisia täpliä. Tuuli yltyi entisestään ja kulkijat huojuivat tuulessa. U-käännös ja valuttiin jäätikön sulamisvesijärven viekkuun telttailemaan.
Samassa leirissä vietettiinkin sitten kaksi yötä. Tänään aamupäivästä rohkaisimme itsemme säätiedotteen kannustamana ja ylämäkipuserrus alkoi täyshaarniskassa. Vastatuuli ja kova pakkanen aiheuttivat vastustusta, mutta urhea retkueemme oli takaisin teltan lämmössä, ja siis jäätikön yläpäässä, 4h reippailun jälkeen. Huomenna sitten seuraavia seikkailuja kohden.
– Nina
Karski mäyrä ei säätä säikähdä. Siinä moreenissa murtui kerran yhden kelkkailijan käsi pujotellessa. kovaa touhua tuo hiihto!