Blogi

12.5.2024 / Päivä 22 30,4 km (yht. 434,1 km) 8+ legiä (a 50min, yksi vahingossa 60min) korkeus: 1970 m sää: aamu -21C, 6m/s luode, aurinkoinen; päivä -11C, 12m/s luoteesta (jee!), ohuita pilven riekaleita; ilta -10C, 14m/s luoteesta, puolipilvistä sijainti: N 66,053296° W 041,229441° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Keppiä ja porkkanaa Eilinen lähipäivien sääennuste oli pienen järkytyksen aihe. Parin päivän päähän luvattiin nimittäin myrsky, joka vaatinee päivän viettämisen teltassa siltä suojassa. Myrskypäivässä ei sinänsä ole mitään pahaa – päinvastoin sellainen on mukava lepopäivä teltassa kuunnellen luonnonvoimien ääntä. Meillä ainoa murhe on, että olemme jo käyttäneet myrskyihin varatut ylimääräiset päivät. Olemme kuitenkin edenneet hyvin, eikä ylityksemme ole tämänkään puhurin takia vaarassa, vaan kyse on enemmänkin siitä, ehdimmekö lauantaiksi kauppaan pakastepizzaa ostamaan… Tämän aikatauluhaasteen edessä Jaakko antoi tälle päivälle ukaasin: Joko hiihdätte tarpeeksi 8 legin aikana tai sitten hiihdätte 9 legiä. Keppi ja porkkana. En tiedä mikä meitä lopulta siivitti, mutta myötätuulen ja alamäen avulla

11.5.2024 / Päivä 21 26,7 km (yht. 403,7 km) 8 legiä (a 50min) korkeus: 2160 m sää: aamu -12C, heikko pohjoistuuli, puolipilvinen; päivä -7C, täysin tyyni, puolipilvinen kasvihuone; ilta -6C, tyyni, pilvinen sijainti: N 66,161925° W 041,824355° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Kolme varttia Tänään on 21. reissupäivä eli reissusta on nyt takana tasan kolme neljäsosaa. Oikeastaan meillä on hiihtoon aikaa 30 päivää, sillä päivänä 31 lähtee helikopterikyyti, josta ei parane myöhästyä. Mutta kun suksi on luistanut olemme ottaneet tavoitteeksi ehtiä perille Isortoqin pikkukylään jo ensi lauantaina. Kauppa on nimittäin lauantaina auki, mutta ei sunnuntaina eikä helluntaita seuraavana maanantaina, joka on täällä pyhäpäivä. Eli telttaelämää on jäljellä enää viikko! Matkaa puolestaan on takana jo yli 400 km ja jäljellä ehkä noin 160 kilometriä. Vaikka viikko onkin tyypillisen Lapin vaelluksen kesto, ja matkaakin on selvästi tavallista viikon vaellusta enemmän, tuntuu se täällä vähältä ja retkikunta alkaa olla selvästi jo loppusuoralla. Tämä näkyy muutenkin kuin

10.5.2024 / Päivä 20 24,6 km (yht. 377 km) 8 legiä (a 50min) korkeus: 2330 m sää: aamu -25C, tyyni, pakkasusva; päivä -5C, heikko itätuuli, aurinkoinen; ilta -10C, tyyni, aurinkoinen sijainti: N 66,242014° W 042,364023° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Henkien kätkemä Hiihtäjän päivä alkoi siitä, mihin eilen jäätiin. Sastrugeja. Paljon sastrugeja. Toinen toistaan korkeampia. Peräjälkeen. Silmän kantamattomiin. Yritin positiivisena kuvitella hiihtäväni paikalleen jähmettyneellä merellä, kuin jossain fantasialeffassa auringon helliessä, kunnes ahkio taas kerran tökkäsi ja vetovyö nykäisi niin lujaa, että tavaraa meinasi purskahtaa molemmista päistä. Se niistä fantasioista. Jos nyt vastaan tulisi joku tutkijaporukka lumikissalla, voisi sanoa tyypeille, että lyökää aura maahan ja vetäkää baana rannikolle saakka, maksetaan löpöt kyllä. Noh, perunapellolla hiihtäminenkään ei tätä letkaa lannistanut ja mittariin saatiin siitä huolimatta reippaat 24,6km. Ehkä Jaakon polttouhraamat kalsarit ovat syypää tähänkin? Herralla oli meinaan pesupäivä kolmannesreissun kohdalla ja tuumasi samalla, että tämä olisi jo eläkeiän saavuttaneiden Icebreakerin boksereiden viimeinen matka. Mies nappasi

9.5.2024 / Päivä 19 25,0 km (yht. 352,4 km) 8 legiä (a 50min) korkeus: 2400 m sää: aamu -14C, 4m/s länsituuli, puolipilvinen; päivä -3C, 2-3m/s etelätuuli, puolipilvisestä pilviseen ja heikkoon lumisateeseen; ilta -9C, heikko etelätuuli, pilvinen sijainti: N 66,296131° W 042,875098° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Hirvee homma Kysymyksiä pyydettäessä ei arvattu, että niitä tulisi näin paljon! Vastaamisessahan oli hirvee homma. Mutta alla on retkikunnan kollektiivisia vastauksia. Päivä kului tavalliseen tapaan suksilla. Vaihtelua toivat sastrugit eli tuulen muovaamat kovat lumidyynit. Nämä 20-30cm korkeat aallot ovat tietenkin poikittain kulkusuuntaamme nähden. Jäätyneestä perunapellosta saatiin nauttia pääosa päivästä eikä loppua näy. Vastauksia blogiin tulleisiin kysymyksiin: ”Mikäs on ollut yllättävintä matkalla? Onko ollut koti-ikävä vai kulkeeko suksi niin ettei sitä ehdi edes ajatella :)” Se, että yllättävän hyvin on mennyt. 😀 Kyllä tämä aina kotiolot voittaa. Toki koti-ikävääkin on. Mieluummin sitä nyt kotona olisi. ”Mikä on ensimmäinen asia mitä aiotte tehdä sivistyksen pariin palatessanne?” Pizza ja olut.

8.5.2024 / Päivä 8 27,4 km (yht. 327,4 km) 8 legiä (a 50min) korkeus: 2460 m sää: aamu -20C, 5m/s länsituuli (jee!!!), pilvistä; päivä -16C, 9-13m/s länsituuli (jee!!!), vaihtelevaa pilvisyyttä ja hetkittäin whiteout; ilta -14C, 5m/s länsituuli, puolipilvistä sijainti: N 66,360234° W 043,391806° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Alamäkeä ja myötätuulta! Nyt se sitten tapahtui. Päästiin ihan oikeasti hiihtämään alamäkeen! Jäätikön lakipiste saavutettiin tänään joskus puoliltapäivin. Tästä eespäin sujutellaan siis pääösin alamäkeä. Eipä alamäen jyrkkyys kuitenkaan päätä huimaa. Matkaa on karkeasti 250 km jäljellä ja korkeuseroa n. 2500 m. Vielä, kun iso osa mäestä sijoittuu aivan viimeisille päiville jäätikön reunalle, niin ei taida muna-asennosta olla suurta hyötyä. Saatiin tänään kuitenkin kokea aikamoista vauhdin hurmaa, kun tuuli takaa antoi lisäpotkua ja suksen sai jopa ihan oikeasti liukumaan! 😉 Nuorempia retkikuntalaisia piti jopa vähän toppuutella, ettei lähde mopo käsistä. Ei tämä kuitenkaan mikään pikamatka ole. Juhanin vatsatautikin oli onneksi pikaista sorttia ja mies painaa taas

7.5.2024 / Päivä 17 21,3 km (yht. 300 km) 8 legiä (a 50min) korkeus: 2460 m sää: aamu -30C, tyyni, aurinkoinen; päivä -10C, heikko länsituuli, aurinkoinen; ilta -14C, tyyni, ohutta yläpilveä sijainti: N 66,387063° W 043,980802° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Joukkuehenkeä Eilen illalla ihmettelin oudon viluisaa oloani ja alkuyöstä syykin selkisi: vatsatauti. Yön aikana juoksin lukuisia kertoja ulos teltasta kuopalle -30C pakkasessa. Väliajat makasin kuin horkassa makuupussissani, joka aina ennen oli ollut niin lämmin. Aamulla pahimmat oireet olivat hellittäneet, mutta jäljelle jäivät väsymys ja heikko olo sekä pelko miten selviän alkavasta hiihtopäivästä. Mutta kuten hyvässä joukkueessa konsanaan, ensimmäisen legin yritettyäni itsepäisesti edetä kuin ei mitään, oli minunkin pakko nöyrtyä ja keventää ahkiotani antamalla painavimmat tavarani eli teltan ja bensakanisterin joukkketovereilleni, jotka vapaaehtoisesti halusivat auttaa. Eikä joukkuehenki tähän loppunut, vaan koko päivän vauhti pidettiin eilistä alhaisempana ja sain hiihdellä jonon hännillä helpommassa paikassa ilman paheksuvia katseita. Kiitos joukkuehengen, jaksoin hiihtää koko täyden 8