Kalevi Lorpen-Lurpakka

12.5.2016 / Päivä 19
25,7 km / 366,1 km yhteensä (noin 600 kilometristä)
8 legiä (a 50min)
korkeus: 2250 m
sää: -13°C (teltassa auringonpuolella +13°C), lähes tyyni, aurinkoista; päivä -1°C, heikkoa tuulta vaihtelevasta suunnasta, aurinkoista
sijainti: N 66,2010 W 042,2634

Kalevi Lorpen-Lurpakka

Äitienpäivän tienoilla Paula heräsi aamuvarhain linnunlauluun. Luulin tuolloin, että se on harhaa, vaikka Paula toisin väitti. Eihän täällä keskellä jäätikköä voisi olla lintuja. Mistä ne saisivat ruokaakaan, kun ei täällä ole muuta kuin jäätä ja lunta?

Pieni lintu on tehnyt tuttavuutta kanssamme. Se tervehtii aamuisin iloisesti laulaen. Kuten tänä aamuna se huuteli meitä kömpimään ulos teltasta ja seurustelemaan hetken.

Eilen illalla annoimme uudelle retkuntamme jäsenelle nimen Kalevi Lorpen-Lurpakka. Kalevi on pieni varpuslinnun näköinen hauska veikko . Päivisin hän lentelee kieppuen ja kaappuen ympärillämme sirpittäen mitä milloinkin. Aamulla Kalevi sai herkkuja ja uskaltautui aina vain lähemmäksi meitä. Lähtiessä aamun leiristä Kalevi oli tepastellut varpaiden jälkiä ympäri leiriä. Pienet varpaiden jäljet lumella näyttivät hauskalle.

Tämän päivän hiihtourakka sujui mukavissa merkeissä puoleen päivän saakka. Kalevi johdatti retkuetta eteenpäin ja välillä kaarteli varmistamassa, että koko porukka on vielä kasassa. Sitten jossain vaiheessa kenenkään huomaamatta tuo uusin retkikuntamme jäsen kävi ripuloimassa Jaakon ahkioon. Joko vahingossa, tai sitten tarkoituksella. Tämä on vielä meille kaikille epäselvää. Olemme kaikki vieläkin tapahtuneesta hämmentyneitä. Episodin jälkeen Kalevi siirtyi takavasemmalle, eikä häntä ole sen koomin näkynyt. Taitaa parkaa nolottaa. Nähtäväksi jää jatkaako Kalevi kanssamme matkaa huomenna, vai jäikö Kalevin tarina retkikunnassamm e tähän.

Kuvassa: Sukset ilman tuimailmeisiä norjalaisia ja Kalevi Lorpen-Lurpakka.

Retkikunnalla kaikki hyvin.

Raportoi Niina