3.5.2024 / Päivä 13
21,6 km (yht. 232,8 km)
8 legiä (a 50min)
korkeus: 2270 m
sää: aamu -32C, tyyni, aurinkoinen; päivä -20C, 9m/s pohjoistuulta, aurinkoista; ilta -24C, 9m/s pohjoista, aurinkoista sijainti: N 66,451050° W 045,417260°
seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit
Arktista aherrusta
Kun aamulla makeilta yöunilta herätessään ensitöikseen katkoo jääpuikot viiksistä ja sitten miettii, miten paksun kuuran makuupussin suuaukolta saisi karisteltua muualle kuin omalla naamalleen, tietää että on raikas aamu. Ja tänään oli raikas aamu! Vielä 0700 mittarit näyttivät -32 astetta. Aika arktista, mutta niinhän täällä kuuluu olla. Onneksi oli täysin tyyntä, niin jätettiin esivalmisteltu sisävessa absidissa korkkaamatta ja aamutoimitus ulkona oli itse asiassa ihan mukavaa pakkasesta huolimatta.
Aamun ensimmäisellä legeillä ei vielä tuuli hönkinyt, jolloin nähtiin jopa hiihtoa paitahihasillaan, ja vielä verkkopaidassa! Pakkanen nimittäin luo melkoisen kitkan ja tekee ahkion kiskomisesta hikistä hommaa. Pian pohjoistuuli alkoi kuitenkin viritä ja kohonneesta lämpötilasta huolimatta sää oli jälleen arktisen ankara. -20C, 9m/s tuulta ja pieni maatuisku. Taas tulivat toppashortsit ja -hameet, paksuimmat kintaat ynnä muut tarpeeseen. Tuuli oli onneksi sivusta, joten karvalla reunustettu huppu riitti suojaamaan kasvot.
Lisähaastetta päivään toivat vielä varustehuolet. Ensin piti vaihtaa viimeiset pitkät skinit lyhyisiin, mutta ne olivat kastuneet alun vesisateissa niin, että mytyn saamiseksi suksen pohjaan olisi tarvittu vasara ja laatikollinen vähintään nelituumaisia nauloja. Seuraavaksi yhdestä vetovyöstä laukesi solki. Onneksi varaosa löytyi korjaussarjasta, eikä työhön tarvittu linkkaria kummempia työkaluja.
Seuraavaksi allekirjoittaneen toinen suksi alkoi irtoilla monosta. Koehiihdossa oleva prototyyppiside oli oikutellut jo parina päivänä, mutta nyt se irtosi kokonaan jalasta voimakkaammilla potkuilla. (Tero, saat tarkemman raportin aikanaan, mutta linkun toinen koukkukärki oli mystisesti murtunut poikki…) Legitauon tultua ei auttanut muu kuin nöyrtyä, laittaa teltta tuulensuojaksi, kerätä työkalut ja vaihtaa tilalle perinteinen NNN BC-side, jollaiset olin tätä varten ottanut mukaan. Teltan tarjoamasta tuulensuojasta huolimatta siteen irroitus ja uuden asennus Leathermanillä oli näpeille kylmää kyytiä.
Sidettä vaihtaessa syötiin myös aikainen lounas, jonka perään jatkettiin vielä työpäivä täyteen eli 8 legiin. Lisäksi myös päivätavoite, yli 20km, rikkoutui taas kirkkaasti haastavista oloista huolimatta. Kyllä tämä porukka jaksaa ahkiota kiskoa! Ja koska matka etenee hyvin, jatkamme vielä toistaiseksi kahdeksan legin työpäivillä ja pidennämme päivää sitten joskus. Jos tarvitsee.
Kovan päivän piristyksenä toimivat upeat haloilmiöt, joiden määrä ja voimakkuus vaihteli tuiskun mukaan. Näkyvillä oli parhaimmillaan ainakin: 22 asteen rengas, sivuauringot, yläsivuava kaari, zeniitin ympäristön kaari, lähes kokonainen horisonttirengas ja osia 44 asteen (?) renkaasta. Allekirjoittanut taisi olla näistä eniten innoissaan, mutta eipä täällä paljon muuta ole katseltavaksi – valkoisen horisontin, suksenkärkien ja telttaparin karvaisen naaman lisäksi.
Mutta seuraavaksi, meidän teltassa on pizzaperjantai! Eli retkikunnalla kaikki hyvin.
– Jaakko
1 ajatus aiheesta “Arktista aherrusta”
Onneksi teillä on korjaustarvikkeet ja taito mukana! Ootte taitavia! Juhanille terkkuja, nyt olisi sun eräopaskoulun lintukurssille tarvetta, sen verran paljon erilaisia tirppejä Paloheinän metsässä.