Aiheita juhlaan

9. päivä
5h 45min
14,6 m
Sää: Aurinkoista ja heikkoa tuulta; huipulla vähän tuulisempaa; aamu -27C, päivä -20C
Sijainti: N78,97147 E017,54351

AIHEITA JUHLAAN

Vaikka retkikunta on kohdannut alkumatkan aikana tietyjä haasteita, on vaikeudet (ainakin tähän saakka) aina voitettu ja tänään olikin useita aiheita juhlaan.

Päivän ohjelmana oli Newtontoppenin (Huippuvuorten korkein vuori, 1717m) huiputus, jota varten asemoiduimme eilen perusleiriin vuoren juurelle. Ensimmäinen ilon aihe oli edessä jo aamulla kun silmiään raotti: telttakankaan läpi kajasti aurinko pilvettömältä siniseltä taivaalta! Sääennuste siis piti ja maisemat oli taattu. Poskia nipistellyt -27C pakkanen pienen tuulen kera muistuti homman arktisesta luonteesta, muttei kuitenkaan hyydyttänyt hymyjä kun starttasimme kohti huippua vähän aamuyhdeksän jälkeen.

Hyvän näkyvyyden ja hyvien lumiolojen (maa ilman luokan betonia pohjaan asti) vuoksi rohkenimme kokeilla meille oppaillekin uutta reittiä: noin 25 asteista lumiramppia suoraan leiristä lähemmäs huippua. Ensin siis skinnasimme 360 vertikaalimetriä tuota lumikinosta ja perään toisen mokoman vuoren rinnettä. Sää suosi, mutta matka tuntui pidemmältä kuin muistimme. Alle neljässä tunnissa seisoimme kuienkin hymyilemässä huippukinoksen päällä.

Maisemat olivat mahtavat: vuoria, jäätiköitä, meri kaukana pohjoisessa ja pilvetön sininen taivas! Huipulla toki tuuli, muttei mahdottoman kylmästi, joten viivyimme aikamme. Alas tultiin etelän kautta kiertäen vapaalla tyylillä, skineillä ja ilman. Jokunen tellukäännöskin nähtiin, ja paljon muitakin erilaisia käännöksiä ja kierähdyksiä.

Takaisin leirissä olimme ennen kolmea ja kun samalla reissulla oli yltetty 79 astetta pohjoista leveyttäkin, oli mukissa juhlajuomaa.

Muita juhlan aiheita tänään on ollut reissun puoliväli, pesupäivä (puolivälissähän kuuluu ainakin kääntää kalsarit), reissun ensimmäinen ”lepopäivä” (vain 6h suksilla…) ja paluu elävien kirjoihin. Flunssainen opasteltta on ollut nimitäin ajoittain aika syvissä vesissä ja pimeissä paikoissa, mutta eilisestä lähtien olo on alkanut parantua, ruoka on maistunut sekä kehon lämmönsäätelykyky on alkanut palautua – ja valitettavasti myös hajuaisti on alkanut palautua. Siispä pesupäivä…

Edellisiä on syytä juhlia pihveillä ja letuilla. Kyllä meidän kelpaa! Huomenna myöhäistetty lähtö ja vähän kevyempi päivä kohti seuravaa vuortamme Perrieroppenia.

Ja jotta uskoisitte tämän aprillipäivänäkin, kuva Newtontoppenin huipulta.

– Korpi-Jaakko ja Thomas