Auringonpaistetta ja painavia ahkioita
Huippuvuorten retkikunnan harjoitusvaellus Päijänteen kansallispuistossa 3.-4.2 Vastahan oli joulukuun alku ja Huippuvuorten retkikunnan ensimmäinen kokoontuminen Lopella retken suunnittelun merkeissä! Niinhän se menee, että aika rientää kun suunnittelee mukavia. Nyt oli siis vihdoin aika testailla menoa, telttakaveria ja varusteita käytännössä Huippuvuorten retkikunnan yhteisellä harjoitusleirillä Päijänteen kansallispuistossa kun reissun alkuun on vajaat 2 kuukautta aikaa. Kukin oli tahollaan tehnyt tarvittavia varustehankintoja joulukuisen ensitapaamisemme ja tämän harjoitusleirin välisenä aikana, pohtinut (päänsä puhki) niiden riittävyyttä erittäin kylmiin olosuhteisiin ja laskeskellut laskimentarkasti tulevaa ruoan (myös suklaan ja muiden herkkujen) riittävyyttä tulevalle reissulle. Nyt oli aika lyödä viisaat päät yhteen ja vertailla kokemuksia ja näkemyksiä hangella. Tällaista espoolaista, harmillisen vähiin lumiin tottunutta, vähän epäilytti ennakkoon Päijänteen ja erityisesti harjoitusleirimme reitille osuvan Kelveneen alueen lumi- ja jäätilanne, mutta lähtöpisteessämme Padasjoen venesatamassa oli ilo havaita uutta lunta ja tuoreita hiihtoreittejä jäällä silmänkantamattomiin. Siinä tunnin verran autoja purettuamme, järjesteltyämme tavarat ahkioihin (mahdollisimman paljon tavaraa Huippuvuorten ahkioiden painoja jäljitelläksemme) ja
