16.4.17 / Päivä 17
11,4 km
6 legiä
korkeus: 500 m
sää: aamu -15C, heikko pohjoistuuli; iltapäivä -20C, kohtalainen pohjoistuuli; koko päivä pilvinen
sijainti: N 78,7755° E 016,7134°
Pääsiäiskukkokilpailu! Osallistu!
Eilen illalla osa retkikunnasta teki vielä iltalenkin vuoden 2015 retkikunnan löytämälle jääluolalle. Menneet kesät olivat odotetusti tehneet tehtävänsä ja katedraalimaisesta luolasta oli jäljellä enää yksi iso holvikaari sekä pari pienempää onkaloa. Taivaisiin kohoavat jääseinät olivat kuitenkin edelleen vaikuttavia ja jään muodot, värit ja syvyys kerrassaan lumoavia.
Tänään puolestaan hiihtelimme Tricolorfjelletin sivua. Välttääksemme pari vuotta sitten tapaamamme vaikuttavan jääkanjonin (paljon ähinää ja puhinaa!), kiersimme aivan tunturin kuvetta ähkien ja puhisten monenmoisten moreenimuotojen yli. Vaiva palkittiin lopuksi kun laskeudu imme Höglandvatnetille: Jäätikön kylkeen syntynyt sulamisvesijärvi on joskus tyhjentenyt ja jättänyt jälkeensä järkälemäisiä jäävuoria. Keskellä tasaista kenttää seisovat siniset järkäleet olivat nekin kerrassaan vakuttavia ja sinisen sävyt sekä muodot lukuisia. Kamerat lauloivat.
Päivän viimeinen vaikuttava jäämuodostelma oli Ragnarbreen. Sen sininen pinta piileskeli näin lopputalvesta paksun lumikerroksen alla, mutta useampi sata nousumetriä tekee kyllä aina vaikutuksen ahkionvetäjään. Ainakin keuhkoihin, pakaroihin ja pohkeisiin! Vaiska onkin joskus ristinyt tämän vaikuttavan nyppylän ”Huippuvuorten v*******simmaksi mäeksi”…
Ragnarbreenin jälkeen voimme kuitenkin vastata Antin toistelemaan ”Jos nyt jaksan viel tän yhden mäen yli, onks sen jälkeen vielä mäki?” -kysymykseen, että: EI OLE! Viimeinen mäki on siis selätetty ja edessä on enää alamäki ja merijäätä.
Kuvassa: Ville julisti retkikunnal le pääsiäiskukkokilpailun. Kuvassa kilpailun tulokset. Toivoisimme yleisön valitsevan voittajan seuraavasti:
1) Kommentoikaa suosikkinne numero (saa muutakin toki kirjoittaa) blogin kommenttikenttään 18.4. mennessä.
2) Kaikkien vastanneiden ja osoitetietonsa jättäneiden kesken arvotaan Longyearbyenistä ostettu ja lähetetty postikortti! (Kuvat: Suski)
PS. Otsolle koko retkikunnalta terveisiä ja kiitoksia pääsiäisyllätyksestä! 🙂
Teksti: Korpi-Jaakko
Hei koko retkikunnalle. Ensimmäiseksi: kuva 3 on ehdottomasti hellyttävin kukko. Toiseksi: Jaakolle tarpeeksi monta onnitteluhalausta kotiväeltä – kakkua syödään kun tavataan!
1.
Numero 2 on mahtava rillipää somasti rusetin kera!
Kakkoskukko vetoaa minuun akateemisella olemuksellaan. Silja tietää mun osoitteen jos arpaonni suosii!
Minä pidän eniten kukosta numero 2. Se on hupaisa.
3. Rouhee kukko.
Kaikki on aika hirveen näköisiä, mutta numero 3 vetää voiton… 😀
– Tuborg –
Ääni tipu numero 3:lle, pääsiäisronsu. Ykkönen oli kyllä hellyttävin, mutta kolmonen saa rouheudestaan nyt ääneni!
Ykkönen on aika söpö tipuahkioineen! Suski ehkä muistaa jopa osoiteen 😉
Kakkonen on vahva kakkonen, koska kukapa ei saisi nostalgisia ajatuksia erilaisista pahvirulla-askarteluista. Ykkönen kaikessa kryptisyydessään vie voiton.
Minä äänestän ykköstä: erilainen näkökulma tipuista, vaikka matkanteko ahkiossa on hyistä menoa.
-Riitta
Kukko no 1 on huippu ahkiokakaroineen!
Kiitos kaikille osallistujille! Kilpailu on nyt päättynyt ja äänet on laskettu. Äänijakauma on väsynein, mutta onnellisin, mielin laskettuna:
1. kukko: 5
2. kukko: 3
3. kukko: 4
Voittajaksi selviytyi siis kukko numero 1, jonka laativat Silja ja Suski. Onnea voittajille. Palkinnoksi Ville taikoi voittajille Mignon-munan!
Postikorttiarvonnan puolestaan voitti Pekka Aalto. Retkikunta onnittelee!
– Retkikunta