15.5.2022 / Päivä 22 24,1 km (yht. 412,5 km) 9 legiä (a 50min) korkeus: 2120 m sää: aamu -20C, pohjoistuuli 4-5m/s, puolipilvinen; päivä -12C, pohjoistuuli 5-6m/s, pilvinen, kevyt lumipyry, white out; ilta -10C, heikko itätuuli, pilvinen sijainti: N 66,160484° W 041,550494° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Olemmeko seikkailulla Miksi teemme tämän? Miksi haluamme ylittää Grönlannin mannerjäätikön? Etsimmekö seikkailua, haluammeko ylittää itsemme vai haluammeko vain hiihtää kuukauden Grönlannin arktisessa maisemassa? Vai mikä olisi oikea vastaus? Kun olin poronerotuksessa Yliperän paliskunnassa, kysyin poroisännältä miten päätätte milloin poroerotus suoritetaan. Poroisäntä katsoi minua hetken ja sanoi "sitä on vähän vaikea selittää, kun teillä on etelässä nuo aikataulut". Myöhemmin hän täsme nsi, että meidän elämä on ajatonta liikettä. Vähän saman ongelman edessä olemme, jos yritämme vastata kysymykseen miksi hiihdämme Grönlannin halki. Seikkailuhan tämä on ehdottomasti ja tähän seikkailuun sisältyy monia riskejä. Putoaminen railoon, jääkarhun kohtaaminen, joutuminen myrskyyn tai mitä tahansa mitä kuukauden matkalla voi tapahtua. Välinerikkoja, loukkaantumisia yms. Näihin kaikkiin meidän on pitänyt varautua. Pahimpia skenaarioita olisi menettää majoite ja tämän vuoksi bensakeittimien käyttö teltassa vaatii äärimmäistä huolellisuutta. Yhden majoitteen menettäminen ei vielä olisi katastrofi, koska meillä on kolme telttaa ja retkikuntamme pystyisi majoittumaan kahteenkin telttaan. Entäpä majoitteiden hajoaminen myrskyssä? Sekään ei olisi vielä hengenvaarallinen tilanne. Voisimme loppumatkan majoittautua lumiluoliin. Mutta tämä tarkoittaisi 4-6 tunnin päivittäistä lumityötä majoitteen tekemiseksi. Tämä aika olisi pois levosta ja hiihtoajasta. Tällöin olisimme kotona ehkä juhannukseksi. Pahin kaikista riskeistä olisi joutuminen Piteraq-myrskyyn, jossa tuulen nopeus voi olla yli 50msek. Tällainen myrsky kaataisi rekan ja mitäköhän se tekisi meidän teltoille? Mutta myös tällaiseen tilanteeseen olemme varautuneet samoin kuin railoon putoamiseen, jääkarhun kohtaamiseen, mahdolliseen evakuointiin. Mutta näitä valmiuksia ei voi opetella lukemalla. Näitä asioita olemme harjoitelleet retkikuntaan valmistautuessamme. Näiltä osin kyseessä on varmasti seikkailu. Mutta on vaikea selittää miksi haluamme nähdä ja kokea tämän suunnattoman ja ainutlaatuisen kauniin jäätikön. Olen sanonut monille, että lähes kuka tahansa voisi ryhtyä tähän. Tarvitaan riittävät tiedot, taidot, fyysinen kunto, olosuhteisiin sopivat varusteet ja ripaus ahman sitkeyttä. Kaupallinen tiedotus vielä loppuun: katsokaa Ankarat Avotunturit koulutusohjelma ja ilmoittautukaa kursseille mukaan. - Juha Kuvassa: Ns. päämaja eilisillan kuutamossa. Kaunista ja kylmää. Ei myrskyä. (Kuva: Korpi-Jaakko)
Moro!
Komia keli päivän blogikuvassa päämajasta.
Jaahas 400 km napsahti rikki niin että helähtää. Onnittelut siitä koko poppoolle.
Grönlanti täältä tullaan itsekkin elokuussa, mutta seikkailu tulee tapahtumaan ilman suksia ja ahkiota🙈. (Missä viipyy hymiö leuka kohti rintaa ja uusia pettymyksiä?) Noh eiköhän siitäkin selvitä ja ehkä pääsee nakuttaa juomaveden jäävuorista eli juomaan tuhansia vuosia vanhaa vettä tai sitten vähän tuoreempaa vuosikertaa.
Nyt näyttää maallikosta siltä että ehditte perille ennenaikaisesti. Mitä aiotte tehdä loppuajan? Onko suunnitelmia tälle mahdollisuudelle? Kuinka moni teistä haaveilee matkan uusimisesta? Toivottavasti porukka ja vehkeet kestää perille asti. Varokaa railoja. Erikoisterkkuja pikkuveljelle ja paljon tsemppiä koko porukalle.
Hyvin vaikuttaa matka etenevän! Toivottavasti reissu täyttänyt tähän asti odotukset 🙂
Odotan innolla sitä, että pääseen kuulemaan kaikki tarinat ja fiilikset Grönlannin ylityksestä.
Tsemppiä loppumatkaan!