14.5.2022 / Päivä 21 25,3 km (yht. 388,4 km) 9 legiä (a 50min) korkeus: 2220 m sää: aamu -30C, heikko pohjoistuuli, pilvinen; päivä -15C, 5-6m/s kaakkoistuuli, puolipilvinen; ilta -15C, tyynehkö, puolipilvinen sijainti: N 66,217378° W 042,066991° seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit Normipäivä Aamulla herättiin -32 asteen pakkaseen, onneksi tuulta ei ollut nimeksikään. Nukuttiin hyvin pakkaslukemista huolimatta, kun pari kiloa untuvaa oli ympärillä. Routamatto, makuualusta ja ilmapatja piti kylmän loitolla maasta käsin. Oli hyvä kelin puolesta myös testata Escortia, vetelin rivakoita vetoja vasemmalla kädellä, nostin poskelle ja puristin. Escort on ollu takimmaisessa ahkiossa koko matkan ja pitihän sen toimivuus testata kovalla pakkasella. Escort on pumppuhaulikko, 28 tuuman piipulla ja kaliiberi 12/76, valmistus maa Turkki. Asehihnana toimii oranssi muovinaru. Hyvän pakkastoimivuuden ansioita on rasvattomuus lukkokoneistossa. Meillä on hyvä ase mukana, ei mikään näyttelykalu vaan työkalu. Hiihtopäivä oli kopio edellisistä maisemien puolesta. Maaston pitäisi gps:n mukaan laskea koko ajan, sehän on selvä, kun ollaan ohitettu lakipiste, mutta ei kopissut ahkio kantapäihin, joka metri piti niitä vetää. Matkalla sivuvastainen tuuli ja -15 astetta, tuuli tyyntyi iltaa kohti ja nyt leirissä lähes tyven. Kaikista teltoista kuuluu keitinten pöhinää. Itselläni sauvarikko alkutaipaleella ja muutama päivä sitten irtosi hampaasta paikka jäistä pähkinää pureskellessa. Pikapaikka hampaaseen ja kaikki on taas hyvin. Pikku yskää on, johtuu kuivasta ja kylmästä ilmasta, ilmenee varsinkin rasituksen jälkeen. Eilen illalla purettiin Tepon kans Whisperlite osiksi, kun alkoi puksuttaan epämääräisesti, nyt poltin taas pelaa hienosti. Ai niin, ahkiothan kevenee reilun kilon vuorokausivauhdilla ruuan ja polttoaineen kulutuksen myötä, tämä oli vastaus siskon kyselyyn viikko sitten. Retkikunta porskuttaa ja kaikki on hyvin. - Keijo Kuvassa: Team Juha & Juho normipäivän päätteeksi. Perussettiä jäällä. (Kuva: Korpi-Jaakko)
Olenkin pohtinut, saitteko koskaan pyssyä mukaan. Kiva kuulla, että teillä on hyvä pyssy. Rannikkoa kohti kulkiessa, voisi kuvitella jääkarhuvaaran lisääntyvän. Mahtaa se escortti potkasta kun sillä ampuu.
Saat Keijo tuon -32 astetta kuulostamaan niin leppoisalta :-).
Pitääkin täällä Suomessa joskus oikein kokeilla, minkälaista on herätä teltassa -32 asteen pakkaseen. Ainakin Lapissa vuodenvaihteen tienoilla se voisi olla mahdollista. Lainaan sen verran Juhon varusteita. Ai että haaveet vain lisääntyvät teitä lukiessa. On tämä mukavaa.
Ja mikä ihme on se väliaikainen paikka teidän oloissanne, Merikekö sen pystyi laittamaan, vai minkälainen systeemi se on?
Kun kuvittelen kaikkea värkkäämistä (vrt. polttimen purku osiin ja kokoaminen), mitä joudutte ohuen teltan suojissa tekemään varmasti aika koppuroilla kourilla (sormilla) ja hiihtämisestä turtana koko kroppa, en voi kuin ihailla sissiluonettanne. Se saa suupielet väistämättä kääntymään hymyyn.
Enää ei ole montaa päivää. Kun näin pitkälle olette päässeet, samalla painolla ja mielen sitkeydellä kuluvat tunnit loppuun saakka. Jos olen oikein ymmärtänyt rannikolle pääsy on oma urakkansa. Juholle tiedoksi, että ”Aktisia kertomuksia” -kirja on kannesta kanteen luettu aikoja sitten, olen ihan teidän kertomustenne varassa. On se hieno kirja, suosittelen. Ja kiitos sinulle Keijo tekstistäsi. Tästä on hyvä aloittaa päivä.
Hei kaikille. On kyllä ollut huikeeta lukea teidän reissun etenemisestä. Reissu joskus loputtua voisitte kirjoittaa yhteisen ruokakirjan tekimistänne eväistä. Saattaisi kyllä tulla niillä kalomäärillä ”vähän” ylimääräistä kasvustoa tuohon navan korkeudelle.
Keijolle kysymys: Oletko joutunut käyttämään 36§ missään tilanteessa?? 🙂
Ps. Terveisiä kaikilta työkavereilta ja sinua odottaa täällä yllätys.
Tervehdys kaikille. Ei voi, kuin ihailla teidän luonteen laatua, kun lueskelee teidän matkakertomuksia peiton alla. Hulluna tsempiä ja lämmittäviä ajatuksia loppu matkaan! Olette inspiroivia😊