Mä vaan hiihdän

13.5.2025 / Päivä 10
28,0 km
7,5 legiä
korkeus: 1285 m
sää: aamu +2C selkeää tuuli 4 ms, päivä +15C …+31C aurinkoista tuuli 1-3 ms, ilta +1C tuuli 3 ms.
sijainti: 64.347578′ N 17.786801′ W
seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit

Mä vaan hiihdän

Viimeksi kun meillä oli blogin kirjoitusvuoro, olimme myrskyn vankeina keskellä jäätikköä. Tänään jäätikkö pyysi meiltä anteeksi kolmen vuorokauden raivokohtaustaan ja helli meitä lämmöllään.

Heräsimme tulivuoren tuvasta yhdessä 10 hengen islantilaisseurueen kanssa, joten tunnelmat olivat vähintäänkin tiiviit, kun molemmat seurueet valmistelivat aamiaista, varusteita ja vesiä tulevan päivän koitokseen. Oman jännityksensä aamuun toi tuulen alas jäätikölle lennättämä makuupussi, joka onneksi saatiin paikallistettua ja turvaan. Tulivuoren jyrkimmästä kohdasta laskeuduimme ensin jääraudoilla navakan tuulen saattelemina ja sen jälkeen laitoimme sukset jalkaan ja otimme suunnan kohti Jökulheimaria.

Jäätikön anteeksipyyntö oli kaunis: aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja tuuli oli lempeä, jopa olematon, kun laskimme alaspäin jäätikköä. Valkoinen satumaailma ympäröi meidät syleilyynsä ja reunavuoret ilmestyivät näkyviin kaukana horisontissa.

Retkikunnan miehet tarjosivat meille katselmuksen tulevan kesän rantakuntoon ja -muotiin hiihtämällä ilman paitaa lippiksissä, trendikkäissä verkkovaatteissa tai t-paidoissa. Mieskarkkia, me naiset totesimme.

Whiteoutien ja kovien tuulien jälkeen lämpö tuntui pääasiassa mukavalta. Pientä valitusta kuului toisinaan, kun hikipisarat sekoittuivat aurinkorasvaan ja valuivat jäätikkölasien peittämiin silmiin. Ankaruus ja arktisuus loistivat poissaolollaan, kun hiihdimme 28 kilometrin työpäivän.

Tupaöiden jälkeen oma teltta ja sen järjestys tuntuivat ihanan rauhoittavilta rutiineilta.

Kauniita unia jäätiköltä toivottelee Reetta ja Reno