Laskemisen riemua

14.4.2025 / Päivä 9
13,5 km (+ 750 vert.m), ilman ahkioita
5,3 tuntia
korkeus: 1000 m
sää: aamu -14C, pilvinen, 8m/s pohjoistuuli; päivä -14C, puolipilvinen 3m/s pohjoistuuli; ilta -18C, aurinkoinen, tyyni sijainti: N 78,9771° E 017,5450°
seuraa: http://share.garmin.com/avotunturit

Laskemisen riemua ja auringon paistetta

Tänään olemme elelleet retken puoliväliä. Tähän asti ahkiota on vedetty enemmän tai vähemmän vastatuuleen ja kylmä on päässyt puremaan yhden jos toisenkin sormenpäitä, onneksi suuremmilta vaurioilta on vältytty. Viime yönä lämpötila nousi -14 asteeseen ja sen huomasi hikoiluna makuupussissa. Aamulla herättiin tuttuun tapaan tuulen pieksiessä teltan seiniä. Sään vuoksi päiväretken lähtö Huippuvuorten korkeimmalle vuorelle Newtoppeniin siirtyi puolille päivin, mikä tarjosi ihanan rauhallisen ja rentouttavan aamun. Pitkä aamu ja aiemmat kokemukset viimasta myrskylasit huurussa sekä kaupasta ostettu kasvomaski ja nenänpää kuurassa laittoivat retkeläisten luovuuden kukkimaan. Myrskymaskeja taiottiin mm. teipistä ja telttapatjan palasta, ja toinen uhrasi jopa puoli luuttua. Toimii.

Puoleen päivään mennessä tuuli rauhoittui ja sää parani. Newtoppenin huiputus onnistui mitä parhaiten maisemien käydessä ajoittain retkeläisten ihailtavana kaikessa komeudessaan. Huipulla tavattiin myös uusi halo-ilmiö, joka tarjosi katsojalle hetkellisen parempana ihmisenä olemisen kokemuksen sädekehän ilmaantuessa oman varjon pään päälle. Toisen varjon päällä tätä ei pystynyt havaitsemaan.

Alaspäin laskeutuessamme aurinko alkoi paistaa pilvettömältä taivaalta. Muutaman minuutin lasku pehmeällä lumella telemark-käännöksiä harjoitellen auringon lämmössä sulatti jähmeämmänkin ihmisen eloon ja valtava sisäinen riemu täytti mielen. Kyllä kannatti hiihtää viikko vastatuuleen tonnikeijua perässä hinaten! Valmiiseen leiriin oli mukava palata. Maininnan arvoinen asia on myös leirin luksus-vessa kierreportaineen ja rakentajan mukaan bidee-suihkuineen, vesi tosin on lumen muodossa. Päivän kruunasi vielä pari siivua ylimääräisenä poisjaettua meetwurstiviipaletta siemennäkkileivän päällä voikaakaon kera. Tänään ei ole tarvinnut pohtia, miksi edes lähti, vaikka kotona oli kaikki hyvin.

– Kaarina