13.4.17 / Päivä 14
0 km (tai muutama kilometri ja 450m)
0 legiä (tai 3,5 tuntia)
korkeus: 800 m (tai 1250m)
sää: varjossa -6C , aurinkoinen, tyyni; iltaa kohti pilvistyy ja kylmenee
sijainti: N 79,1214° E 016,8528°

Kahdenlaisia lepopäiviä

Lepopäiviä on kahdenlaisia: niitä tavallisia ja sitten Karin lepopäiviä. Muu retkikunta vietti ensimmäistä, Kari (luonnollisesti) ja allekirjoittanut toista.

Ensimmäiseen kuuluu pitkään nukkumista, syömistä, päiväunia, lisää syömistä, lisää nukkumista ja niin edelleen.

Oma päiväni alkoi tavallisena lepopäivänä: Puoliltapäivin brunssilla oli tarjolla tuoreita sämpylöitä, pekonia ja papuja tomaattilastikkeessa, smoothieta sekä kohtalaista kahvia. Sitä seurasi rauhallinen loikoilu auringon lämmittämässä teltassa kunnes aloin keskustella Karin kanssa…

Vähän myöhemmin olimme kaikki retkikunnan kiipeilyvälineet mukanamme, hakut molemmissa käsissämme ja köysi välissämme suuntaamassa Junofjelletiä kohti. Lähivuorelta valitsimme yhden sen monista kuruista ja aloimme kapuamaan sitä pitkin taivaita kohti.

1:250000-kartalta olin katsonut rännin korkeudeksi noin 150 metriä. Karin kellon näyttäessä tuota nousulukemaa oli hoidettu vasta lähestyminen. Onneksi tuli myslipatukka taskuun! Yhden kuumottavan välilaskeutumisen, ja 300 lisänousumetrin jälkeen putkahdimme kurun päähän Junofjelletin neulamaisen huipun viereen. Karin maanisesta naurusta oli pääteltävissä, että vastapuolella ei ollutkaan odottamaamme ”ihan käveltävää rinnettä”. No, onneksi alaspäin kiipeäminen on nopeampaa hommaa ja noin kolmessa ja puolessa tunnissa oli Junofjellet kierretty yläkautta ja pohkeet palautettu lepoa edeltäneeseen tilaan.

Sellainen on Karin lepopäivä. Nyt takaisin tavallisen lepopäivän pariin: pizzaa ja punkkua. Ja sitten ne eilen luvatut lettukestit! Eiköhän tässä vielä toivu hiihtokuntoon huomiseksi…

PS. Eilen nähty neljä ahkionvetäjää suuntasivat kohti Gallerbreenin ylämäkeä. On niitä hulluja näemmä muuallakin kuin Pirkanmaalla! Nyt naapureiksi jäi eilen havaittu ja tänään kuultu koiraporukka sekä rinteillä pesivät jääkyyhkyt. Naapureista vain linnut ovat käyneet tervehtimässä meitä.

– Korpi-Jaakko

Kuvassa: Näkymiä kurun yläpäästä tulosuuntaan. (Kuva: Korpi-Jaakko)

Yksi kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *