Hiihtoähky

Päivä 29
28,73km / 8x60min
Sää: 5-7ms, heikko näkyvyys, ip lunta

Huonosti nukuttu yö ei ole hiihtovaeltajan paras päivän alku. Aamutoimet kävi hitaasti ja sukkia myöden kaikki pisti vastaan. Eilen pilkistäneet reunavuoret katosivat ja valkoisuus sastrugeilla ympäröi. Taas tätä samaa ei mitään-maisemaa koko päiväksi,höh. No, leuka rintaan ja nöyränä pakkaamaan ahkiot, purkamaan teltta ja täyttämään kuopat. Sukset jalkaan ja kuuntelemaan Ninan kertaus aseen käsittelystä ja jääkarhun kohtaamisesta. Aamupäivä hinkattiin kohtuullisella vauhdilla ja kyllä niitä saakutin tuulenmuodostelmia sai väistellä. Ihan kuin jäätikön henki olisi kuiskinut,: ”Saatte te täällä minun takapihalla hiihdellä, mutta helpolla en teitä päästä!”
Lounaalla alkoi tapahtua. Alamäki vietti selkeästi enemmän kuin aiemmin ba tuli käsky laittaa valjaat päälle. Nyt tapahtui ja mieli piristyi. Seuraavalla legillä pamahti: siniharmaat reunavuoret nousivat jylhinä kuin olivat olleet aivan vieressä. Setämiehellä meni roska silmään ja huppu oli vedettävä tiukkaan kuin Kennyllä South Parkissa. Endorfiinit juoksivat läpi kehon ja aamun tuska oli kadonnut. Ensimmäinen pieni palkinto uurastuksesta oli saatu.
Illalla Nina&Saara kutsui meidät hyvästelemään Vihreän. Juhla vietettiin karjalaiseen tyyliin, syöden ja juoden herkkuja notkuvasta pöydästä. Samalla muisteltiin yhteisiä hetkiä Vihreän kanssa, kaunista!

Retkikunnalla haikeat tunnelmat, mutta kaikki hyvin.
Tomi

500km hiihdetty!